Uusi kirjallisuus ja sen vastaanotto...kyynisesti

Tänään täällä tornissa on Nuoren voiman Liiton paneelikeskustelu aiheenaan:
Uusi kirjallisuus ja sen vastaanotto.
Keskustelijoina on muutamia kirjailijoita ja ainakin yksi ei kirjailija.
Tapahtuman lopuksi on kaunokirjallista perfomatiikkaa, eli tekstejä luetaan.

Ulkona sataa sataa ropisee, joten tuskin mitään yleisöryntäystä tilaisuuteen tulee.
Muutenkin tällaisiin tilaisuuksiin harvoin äityy tulemaan haitaksi asti porukkaa.

Eri asia olisi jos esiintymäsä olisi Johanna Tukiainen tai joku Ruusunen tai joku muu salapillu.
Porukkaa saattaisi lappaa paikalle pilvin pimein, vaikka jokainen vakuuttaa, ettei se tyyppi minua häntä kiinnosta, pelkästä uteliaisuudesta vaan.

Siinäpä se tulikin juuri sanottua. Uusi kirjallisuus harvoin kiinnostaa suurta mediaa, jollei se jotenkin riko uutiskynnystä. Jollei kirjailija ole entinen huippu-urheilija, antanut persettä poliitikolle tai heilutellut munaa yleisölle tai jotenkin muuten saavuttanut mainetta ja kunniaa.

Eilen oli lehdessä uutinen, että suomalaisista 41%:lla on tallettava digipoksi.
Se on maailmanennätys!
Kertoohan sekin jo jotain, jostain tilasta.

Sitten pakollinen loppulatistus, kuten laulussa kulkuriveljeni Jan:
Omista kirjoistani olen siihen tyytyväinen, että niitä ovat ostaneet ihmiset, jotka oikeasti lukevat ne.
Sehän se loppupeleissä merkitsee.
Maassa rauha ja hyvä tahto.

Nyt kahville ja jäätelölle, luontaisetu.

Onkos tullut lama, vai vedätetäänkö meitä?

Totuus on, että lama-aikana rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.
Rikkaat tarvitsevat lamaa rikastuakseen lisää.
Kun lama kolkuttaa ovelle, niin lehdistä katoavat kirjoitukset ihmisten irrottautumisesta oravanpyörän kieputuksesta. Jokainen työssä tyllertajä on onnellinen siitä, että saa pitää paikkansa. Ennen niin vittumaiselta tuntunut työ tuntuu yhtä äkkiä kullan arvoiselta suojalta kylmää maailmaa vastaan.
Laman syövereissä lehdet pursuavat toinen toistaan synkempiä ennusteita.
Kokoomuksen kokkelinokat valovoimaisimmat tähdet etunenässään ennustavat synkkiä aikoja (lue, ei kokoomuslaisille kultalusikkaporukalle).

Perussuomalaiset ovat valmiita sulkemaan rajat ulkomaan eläjiltä, jotta työpaikat pysyvät suomalaisilla. Ja ainakin yhden tyypin mukaan estääkseen raiskauksia, joita juuri ulkomaalaiset tekevät.

Että nyt tulisi haukuttua kaikki osapuolia, niin laman kourissa SDP ja vasemmisto ovat hiljaa, vaikka kerrankin olisi saumaa saada kannatusta.
Keskusta se vain nuoleksii vasemmalle ja oikealle ja kaavailee jopa Vuotoksen altaan rakentamista.
Kansallinen purukumipuolue, eli Vihreät venyy ja paukkuu taas joka suuntaan eikä ole mistään mitään mieltä.
Kristillisten ja Ruotsalaisten teoista ei ole niin väliä ja mielipiteet tiedetään.

Siinäpä tuli vähän politikoitua, vaikka piti vain kirjoittaa siitä, että miksi Suomi on negatiivisten uutisten kultamaa. miksi tätä uutista ei hehkutettu ihan tosissaan kun ajankohtaista oli (ja tehkääpä johtopäätösenne työttömyydestä tämän uutisen pohjalta). :

TekstiTv 6.7.2009
TALOUS

"Työssä käyvien suomalaisten määrä vuonna 2008 oli ennätyksellisen suuri, kertoo Tilastokeskus.
Viime vuonna reilut 2,5 miljoonaa suomalaista oli töissä. Työttömyysaste laski 6,4 prosenttiin.
2000-luvulla ilmennyt työllisten lukumäärän kasvu johtuu siitä, että 55-64-vuotiaat ovat pysyneet työelämässä.
Työssä käyvien määrä nousi vuodesta 2007 kaksi prosenttia, eli vajaat 40 000 suomalaista työllistyi vuoden 2008 aikana.
Vaikka työttömien määrä väheni vuonna 2008, vauhti on hiipunut edellisistä vuosista."

Rippikoulu, armeija, avioliitto

Täällä sitä taas istutaan vahtimassa tornissa silmä kovana ohi ajavia autoja.
Kylmä on, että perse jäätyy.
Hetki sitten täällä oli tyttöjen polttariporukka. Tuleva morsian laulaa luritti kotiviiniä. Tuleva kaaso kyseli kummia kysymyksiä.
Nuoria ihmisiä täynnä tulevaisuuden uskoa siniset silmät tulvillaan.
Uskoa tulevaisuuteen, ikuiseen rakkauteen, omiin kykyihin ja siihen, että huomenna kaikki on paremmin.

Entäpäs jos ei ole?
Entäpäs jos kaikki muukin kuin avioliiton aloitus menee totuttua kaavaa.
"Rippikoulu, armeija ja avioliitto...Enso kutzeit, Yhtyneet ja metsäliitto, enää 23 vuotta eläkkeelle on..." Näin lauloi aikoinaan Kotka Rankki ohutta yläpilveä.
Bändi on ollut haudattuna jo monta vuotta, mutta sanoma elää.
Ainakin tällaisen kyynisen keski-ikäisen mielessä.

Varmaan ensimmäisiä orastavan vanhuuden oireita on se, ettei usko huomenna minkään olevan paremmin kuin tänään. Huomenna on vain uusi huominen ja tämä huominen on eilinen. Ja se tuntuu hyvältä.
Nuoruuden odotukset ja tolkuttomat toiveet, väsyttävät jo ajatuksen tasolla.
Keski-iän parhaita puolia on ehdottomasti juuri se, että kun ei odota mahdottomia tulevalta, niin voi elää tässä hetkessä ja nauttia juuri siitä.
Ei tarvitse toivoa mitään. Tulee mitä on tullakseen ja nyt on nyt.
(Ja juuri nyt on päällä pieni kankkusen poikanen ja seesteinen laskusudanne...)

Nuorena eli aina huomista. Odotti ajokorttia, koulun loppumista, viinakauppaan pääsemistä. Nyt sitten elelee tätä päivää. Ja tästä vanhempana sitten eletäänkin jo menneessä ajassa.
Niin vanhaksi ei parane ryhtyä.

Kolmas tyttöjen poltariporukka tälle päivälle tuli just sisään. Missi teema, edellinen oli merirosvo porukka.
Jos ottais kahvia.
Tänään on pirun kylmä ilma...millaistahan on huomenna?

Voi Mitro sentään

Nyt on aikaa edellisestä blogivisiitistä vierähtänyt jo melkoisesti.
Tähtitornin Kahvilan kesärumba on saanut pään tyhjäksi.
Moni asia on vituttanut, mutta se on vituttanut, ettei ole jaksanut eikä ehtinyt kirjoittaa "nerokkaita" ajatuksia ylös.
Omaehtoisesti tornin vankina ovat päivät kuluneet. Nytkin täällä istun. Sää kylmeni, joten ei juuri porukkaa sisään lapa, joten ehtii kirjoittaa.

Europarlamentti vaalit sitten olivat ja menivät. Eniten suomalaisten ääniä kahmi EU kriittittinen Timo Soini, joka siis vastustaa koko liittoa. Tai hienosti ilmaistuna suhtautuu siihen kriittisesti.
Elikkä joopa joo. Mitähän asioita ja millaisessa ryhmässä Soini kriittisesti touhuaa?

Kolmanneksi eniten ääniä saikin sitten isä Mitro (mikähän lienee etunimi). Voi hyvä tytyli sentään. Mitähän virkaa taivasosuuksien vartijalla on Euroopan asioiden hoidossa?
Kyllä on taas Suomen asiat hyvin hoidossa. Toinen äijistä vastustaa ja toinen uskoo, että kuoleman jälkeen kaikki on paremmin.
No, se ei ole tyhmä joka ääniä pyytää, vaan se joka äänensä antaa.

Tällaista tällä kertaa.
Nyt alakerran tyrmä kiinni ja kotiin kaljalle, siellä se jo kylmänä jääkaapissa odottaa...kavereineen.