Jo joutui homon mieli
Mitähän tapahtuisi, jos ravintolaliitto päättäisi, ettei sen jäsenliikkeet noudata savuttomuutta kapakoissa, vaikka laki niin määrää.
Tai, että takseissa ei käytettäisi turvavöitä. Tai, että kouluissa ei opetettaisi pakkoruotsia, koska opettajienliiton puheenjohtaja ei sitä halua. Kaupoissa ei piitattaisi aukioloajoista, eivätkä Hailuodon lauttakuskit aikatauluista.
Heikostihan siinä kävisi.
Tulisi poliisi ja pamputtaisi taas.
Mutta mitä tapahtuu, jos kirkko ei vihi homoparia, jos se lain mukaan olisi sallittu?
Ei mitään!
Ottamatta sen enemmän kantaa homoliittojen oikeutukseen tai oikeudettomuuteen, niin arkkipiispa Paarman pärinä Kalevassa (19.12) sai harvenneet niskavillat pystyyn:
"...Suomen evankelisluterilainen kirkko ei ryhtyisi vihkimään nais- ja miespareja, vaikka se tehtäisiin lainsäädännöllisesti mahdolliseksi..."
Mitä helvetin virkaa sitten on lainsäädännöllä, jos joku arkkipiispan kutale voi laittaa sen lekkeriksi.
Jos tämä ihan ilmeisesti Jumalasta seuraava käskynhaltija päättää, niin eduskunnan laatimat lait jäävät villakoiran asteelle.
Kuka muu voi vihkiä kirkollisesti, jos ei kirkko sitä tee.
Kirkko ei noudata valtion lakeja, vaikka on valtion kirkko.
Ihan käy kateeksi turkkilaisia, siellä kun uskonto ja valtio on erotettu toisistaan jo vuosikymmeniä sitten. Täällä peräpohjolassa valtio ja kirkko kulkevat käsi kädessä paitsi, että kirkko noudattaa vain niitä lakeja joita huvittaa.
Vuosikymmeniä saivat naispappeuden vastustajat kieltäytyä työskentelemästä naispapin kanssa uskonnolliseen vakaumukseen vedoten.
Ei merkannut, että oli olemassa laki.
Ei tullut poliisi pamputtamaan, eikä lakimies ahdistelemaan.
Nyt sama linja pätee homoliittoihin. Lain saa kyllä säätää, mutta kirkko kieltäytyy jo ennakkoon sitä noudattamasta.
Kirkoa koskevat lait voikin tulkita suosituksiksi, joita sitten jesuiittakerho kirkon sisällä vatvoo ja pyörittää ja tekee ihan mitä tahtoo.
Kas tuomio kun tulee vasta taivaassa, vaikka lahjat saadaankin jo maan päällä kirkollisveron muodossa.
Hyvä kirkko!
Hyvä fundamentalistinen Suomemme!
No, eiköhän se ollut tuossa.
Tällaista tarinaa tällä kertaa huiskaistua tiskin takaa päivän päättymistä vartoessa.
Nyt kotiin ja saunaan.
sunnuntai 27. joulukuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti